Atooppinen iho
Atoopinen iho puhkeaa yleensä varhaislapsuudessa, mutta se voi jatkua aikuisuuteen saakka. Sairastavalla on yleensä muutenkin kuiva iho. Sen aiheuttajaa ei tiedetä, mutta se on usein perinnöllinen
Se ilmenee punaisina, kutisevina alueina iholla. Joskus alueet tulehtuvat ja aiheuttavat raapimista, mikä voi aiheuttaa ihon jäkälöitymistä eli paksuuntumista. Oireet aaltoilevat ja pahenevat ajoittain. Aikuisiällä esiintyy yleensä kyynär- ja polvitaipeissa sekä kasvojen, kaulan ja ylävartalon iholla. Käsien ärsytysihottuma liittyy monesti atooppiseen ihoon.
Kuiva iho
Kuivan hiuspohjan omaavalla keratinosyyttien muodostama rasvainen ulkokerros on ulkoisista syistä vaurioitunut -> vaurioitunut ulkokerros ei enää kykene pitämään kosteutta päänahassa, joten sen ihon torjuntakyky heikkenee, ja aiheuttaa kuivuutta tai muita hiuspohjan ongelmia
-Monet tekijät voivat kuivattaa hiuspohjaa, alla yleisimpiä syitä:
*kylmä ja kuiva ulkoilma
*liian kuuma föönaus
*liiallinen tai liian pesevien shampoiden käyttö
*kuivattavat ja sopimattomat muotoilutuotteet
*liian vähäinen rasvojen ja veden saanti elimistöön
-Kuivan hiuspohjan oireita ovat päänahan kiristävyys, joustamattomuus, kutiaminen sekä kuiva hilse tai karsta
Hilseily
Hilse on usein merkki rasvaisesta, tulehtuneesta päänahasta eli tali-ihottumasta. Hilseilyä voivat aiheuttaa myös päänahan atooppinen ihottuma tai ihosairaus psoriasis, jolloin oireita on tyyppillisesti muuallakin vartalossa päänahan lisäksi. Päänahan hilseily voi johtua myös ihon kuivumisesta. Näin ollen hilse voidaan jakaa rasvaiseen sekä kuivaan hilseeseen. Lapsilla "hilseilyä" kutsutaan karstaksi.
Kuivan ja vähän hilselevän päänahan hoidoksi riittää pesu ja hoito kuivalle päänahalle tarkoitetuilla tuotteilla. Jos hilseily on voimakasta, tulee selvittää johtuuko se kuivasta vai rasvaisesta päänahasta, vai kenties ihosairaudesta. Päivittäinen pesu on paras keino estää rasvaista hilsettä. Se ei lisää rasvoittumista, vaan puhdistaa päänahasta ylimääräisen talin pois. Kuivan päänahan hilseilyyn hoidoksi käytetään kosteuttavia tuotteita, jopa rasvaa/öljyä päänahkaan, usein kuuriluontoisesti.
Rasvoittuminen
Hiuspohja erittää normaalisti rasvaa, jonka tehtävä on hoitaa päänahkaa ja hiuksia. Päänahan talirauhasissa voi kuitenkin olla liikatoimintaa, jolloin hiuspohja rasvoittuu nopeasti ja paljon. Tällainen hiuspohja on rasvoittuva;hiukset näyttävät likaisilta, niissä ei ole rasvaisuuden takia volyymia ja ne voivat jopa alkaa haista pahalta.
Päänahan rasvoittuminen on pitkälti perinnöllistä. Lisäksi stressi, hormonit ja turhan rasvainen ruokavalio vaikuttavat hiuspohjan talineritykseen. Rasvoittumista saattavat lisätä myös jotkut lääkkeet tai kemialliset käsittelyt. Vääränlaiset hiustuotteet voivat tehdä hiuksista helposti likaiset tai lattanat. Esimerkiksi liian hellävarainen shampoo ei aina pese riittävän hyvin rasvaa pois ja tyveen asti levitetty hoitoaine voi jättää hiukset likaisen näköisiksi.
Kuten monissa muissakin hiuspohjan ongelmissa, säännöllinen ja tihennetty pesu on rasvoittuvan päänahan hoidon perusta. Hiukset voi pestä päivittäin ja syväpuhdistaa tai kuoria noin kerran viikossa. Tämä hiuspohjan ongelma on varsin yksinkertaista hoitaa, kunhan muistaa pestä hiuksia tarpeeksi usein! Usein rasvoittuvaa hiuspohjaa yritetään "totuttaa" pidempään pesuväliin, mutta todellisuudessa oikeanlaisella pesulla ei voida vaurioittaa hiuspohjaa.
Herkkä iho
"Herkkä päänahka (engl. burning scalp syndrome, scalp dysesthesia) tarkoittaa henkilön tuntemusta siitä, että päänahkaa kutiaa tai pistelee, sitä särkee tai se on kosketellessa arka ilman näkyvää ihottumaa tai osoitusta neuropaattisesta eli hermokivusta" - Terveyskirjasto. Herkkää päänahkaa voidaan kuvailla myös helposti esimerkiksi hajusteista tai mekaanisesta rasituksesta ärtyvää, helposti kutisevaa päänahkaa. Oireiden syynä voidaan kuitenkin usein pitää rasvaista tai kuivaa(atooppista) ihotyyppiä.
Hoitona on toimii oikeastaan itselle sopivien täsmätuotteiden löytö; kuivalle päänahalle kosteutta ja rasvaiselle enemmän pesua. Hajusteita sekä mekaanista rasitusta on hyvä välttää, mikäli päänahka siihen reagoi. Usein herkkä päänahkaisen iho muuallakin vartalossa on herkkä.
Kutiseva iho
Kutisevan hiuspohjan syitä voi olla esimerkiksi stressi, jatkuva hiusten peseminen tai väärä shampoo, ilmastointi, vitamiinin puutos, allergia tai atooppinen ihottuma. Myös liiallinen muotoilutuotteiden käyttö voi tukkia ihohuokosia ja altistaa tulehduksille. Terve hiuspohja ei kutise.
Hiuspohjan kutinaa voi ensiapuna hoitaa hoitoaineella. Myös hiusten riittävä harjaaminen ja kohtuullinen muotoilutuotteiden käyttö auttaa.
Hiuspohjan kutinaa voi ensiapuna hoitaa hoitoaineella. Myös hiusten riittävä harjaaminen ja kohtuullinen muotoilutuotteiden käyttö auttaa.
Allergiat
Päänahka voi olla allerginen joillekkin kosmetiikalle tai sen ainesosalle. Se tyypillisesti näkyy kutinana, punoituksena sekä kuumotuksenas/kihelmöintinä. Esimerkiksi hiusväriallergia on mahdollinen. Hoitona toimii yksinkertaisesti allergisoivien tuotteiden käytön lopettaminen.
Mies- ja naistyyppinen hiustenlähtö
Miehillä hiustenlähtö johtuu usein perimästä. Hiustenlähtö on miehillä todella yleistä, sillä viisikymppisistä miehistä joka toinen on kaljuuntunut ainakin hieman. Joillakin kaljuuntuminen alkaa jo kaksikymppisenä. Miestyyppinen hiustenlähtö johtuu testosteronista(muuttuu DHT muotoon) ja androgeneettisistä geeneistä, joita melkein kaikilla suomalaisilla on perimässään. Tali-ihottuma ja hilseily liittyvät hiustenlähtöön. Hiuksia lähtee päälaelta ja ohimoilta.
Naistyyppinen hiustenlähtö on myös perittyä. Usein siihen liittyy päänahan hilseily, tali-ihottuma ja tai rasvoittuminen. Hiuksia lähtee ohimoilta, päälaelta ja hiusrajasta otsalta. Hiustenlähtö on lievempää kuin miestyyppisessö hiustenlähdössä, joten siitä ei välttämättä ole haittaa.
Hoitona toimii molempiin hiusten säännöllinen pesu sekä kerran/pari viikossa ketokonatsoli shampoolla pesu. Myös 5% Rogaine-minoksiidiliuos tuo useille apua. Lääkäriltä saa kotihoidon tueksi apua.
Puutostilojen aiheuttama hiustenlähtö
Mikäli elimistö ei saa tarvitsemiaan vitamiineja, rasvahappoja tai kivennäisaineita, elimistö priorisoi saamansa ravinteet keskeisimpiin elintoimintoihin, joten hiukset eivät saa tarpeeksi tarvitsemiaan ravinteita -> hiustenlähtö. Tärkeimmät ravintoaineet ehkäisemään hiustenlähtöä ovat A-, B-, C, D(3), E- vitamiinit sekä biotiini, kupari, rauta, sinkki ja proteiini. Myös omega-3- rasvahapot ovat tärkeitä hiusten hyvinvoinnille. Esimerkiksi noudattaessa äärimmäistä ruokavaliota, ei hius saa välttämättä tarpeeksi proteiinia.
Jotta puutostila voidaan hoitaa, tulee ongelmasta kärsivän käydä verikokeissa, jotta saadaan tarkka tieto puuttuvasta ravintoaineesta. Hiustenlähtö voi kertoa myös pidemmälle edenneestä puutoksesta tai sairaudesta kuten anemia tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Ongelman saa usein kuriin monipuolisella, terveellisellä ruokavaliolla. Esimerkiksi kasvisruokavaliota noudattavat voivat joutua ottamaan esimerkiksi rautalisää sekä B12-vitamiinilisää. Ongelmaa ei voida ratkaista ulkoisesti erilaisilla hoidoilla tai tuotteilla.
Lääkkeiden aiheuttama hiustenlähtö
Lääkkeet, jotka voivat aiheuttaa hiustenlähtöä on sytostaatti(käytetään tuhoamaan syöpäsoluja. Pudottaa hiukset ja ihoon saattaa sattua yksittäisillä alueilla.), kemohoidot(myös syöpähoito, tuhoaa mm. hiusten, ihon ja suun sisäpinnalla olevat solut) sekä tietyt hormonivalmisteet (esim. jotkut mieliala- tai verenpainelääkkeet)
Sairauksien ja hormonien aiheuttama hiusten lähtö
Hormonit vaikuttavat hiuksiin mm. ehkäisypillereiden käyttö, raskaus, synnytys sekä vaihdevuodet voivat saada hiuksia lähtemään tavallista enemmän. Usein tilapäistä ja ohimenevää.
Sairaudet voivat aiheuttaa hiustenlähtöä, huonontaa hiusten laatua ja heikentää hiusten kasvua, esim kilpirauhassairaus, diabetes, anemia, kasvaimet, bakteeri- ja sieni-infektiot, nivelreuma, tali-ihottuma, atooppinen ekseema, psoriasis ja keliakia. Myös esimerkiksi androgeneettinen hiustenlähtö, maksan vajaatoiminta sekä krooniset infektiot kuten kuppa ja hiv vaikuttavat hiuksiin.
Sairaudet näkyvät hiuksissa eri tavalla riippuen sairaudesta/lääkkeestä. Joissain tapauksissa hiukset ohenevat ja toisissa ne saattavat pudota kokonaan. Iho kuivuu ja saattaa olla kipeä sekä herkkä. Päänahka käy usein myös kireäksi.
Sairauksia voidaan hoitaa kampaamossa erilaisilla hoitomenetelmillä kuten laserhoito, tietenkin ongelmasta riippuen. Voidaan myös suunnitella asiakkaalle hoito-ohjelma sekä suositella oikeita tuotteita.
Mekaanisen rasituksen aiheuttama hiustenlähtö
Esimerkiksi kireät rullat ja tiukat poninhännät voivat aiheuttaa hiustenlähtöä. Tällöin päänahka on liian kovilla jonkun kokoajan vetäessä hiusta, jotenka hius irtoaa päänahasta. Hius irtoaa liian aikaisin siirtymävaiheessa, mikä on mahdollista saada aikaan vain mekaanisen rasituksen avulla.
Hoito on usein varsin yksinkertainen: lopeta liiallinen mekaaninen rasistus. Poninhäntää voi pitää rennosti löysänä vaikka niskassa tai vaihtoehtoisesti löysällä letillä.
Psyykeen aiheuttama hiustenlähtö
Psyykkisistä oireista suurin hiustenlähdön aiheuttaja on stressi. Stressi on yksi yleisimmistä hiustenlähdön syistä, joka voi saada aikaiseksi hiusten ohenemista ja harvenemista. Stressin kärsineitä hiuksia saattaa auttaa B-vitamiini sekä magnesium. Hiustenlähtö lakkaa kun stressi saadaan hallintaan.
lähteet:
Diat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti