hius

Hius ja sen rakenne (rakenneaineet)

Hius muodostuu keratiinista, sarveistuneista, kuolleista ja kovettuneista ihosoluista, jonka elävä osa on ihon alla karvatupen suojaamana. Hiusnysty sijaitsee karvatupen pohjaosassa, josta hius syntyy jatkuvan solunjakautumisen seurauksena. Hiusnystyssä sijaitsee myös melanosyytit, joissa hiuksen väriaine muodostuu. Hiusnysty lopulta työntää jakaantunutta solukkoa ylöspäin hiussipuliin, jossa solut litistyvät, menettävät tumansa ja muuttuvat pitkulaisiksi, ja karva alkaa muodostua.Tätä kutsutaan sarveistumiseksi eli keratinisoitumiseksi.

Hius on siis lähinnä keratiinia, jota pitää kiinni hyaliini eli solujen väliaine. Keratiini puolestaan pitää sisällään proteiinia, kysteiiniä, melaniinia, rasva-aineita, suoloja sekä mineraaleja. Keratiini on kovaa ja kiinteää, ei liukene veteen, imee itseensä vettä ja siten turpoaa ja pehmenee sekä myös liukenee alkaaliseen aineeseen. Hiuksessa on myös neljää alkuainetta; hiiltä, typpeä, happea, vetyä ja rikkiä.

 Hiuksen ihonpäälliset kerrokset ovat suomu- eli pintakerros ja kuitukerros sekä ydinkerros. Suomukerros koostuu levymäisistä, rosoreunaisista keratiinikuiduista, jotka ovat limittäytyneet päälleikkäin muodostaen hiuksen pinnan. Suomukerroksia on keskimäärin 6-10, ja niiden määrä määritteleekin hiuksen paksuuden. Tiivisti asettuneet keratiinilevyt saavat hiuksen kiiltämään valonsäteiden osuessa niihin.

Kuitukerroksen keratiinisolut on puolestaan muodoltaan putkimaisia kuitusoluja, joita solujen väliaine pitää koossa. Kuitusolu muodostuu suuresta joukosta makrosäikeitä, joista jokainen muodostuu itsensä ympärille kiertyneistä mikrosäikeistä.  Mikrosäikeet taas koostuvat alkusäikeistä eli protosäikeistä, joka puolestaan koostu kolmesta spiraalimaisesta molekyyliketjusta, jotka ovat muodostuneet hiili, vety, happi ja typpi atomeista, joita pitää kasassa poikittaiset rikkisidokset. Mikäli rikkisidoksiin pääsee happiatomit sitoutumaan, vaurioituu hiuksen rakenne. Kuitukerroksessa sijaitsee myös hiuksen melaniini sekä hiuksen joustavuus, johon parturi-kampaaja voi vaikuttaa
Hiuksen sisimpänä on ydinkerros, joka muodostuu tyhjistä onteloista. Hyvin hennoista hiuksista boi puuttua ydinkerros kokonaan.

Hiuksen ominaisuudet

Hiuksen rakenteelle tyypillisiä ominaisuuksia ovat joustavuus, venyvyys, taipuisuus, kohoaminen, paksuus, kiilto ja sähköisuus. Nämä ominaisuudet riippuvat osaksi toisistaan, mutta ne voivat kuitenkin muuttua käsittelyiden ja tuotteiden toimesta. Kaikki nämä on kuitenkin hyvin yksilöllisiä ominaisuuksia hiuksessa.

Hius on hyvin yksilöllinen, ja sen kasvun määrä, nopeus, muoto , koko ja laatu vaihtelevat laidasta laitaan. Tietyt linjanvedot voidaan kuitenkin usein tehdä etnisien ryhmien perusteella, joiden avulla nähdään yleisesti määriteltäviä eroavaisuuksia. Nämä kolme linjanvetoa ovat: Valkoinen eli kaukasialainen rotu, johon kuuluvat eurooppalaiset valkoihoiset, keltaiseen eli mongoloidiseen rotuun, johon kuuluvat kiinalaiset, japanilaiset, eskimot sekä intiaanit ja mustaan eli negroloidiseen rotuun, johon kuuluvat tummaihoiset ihimiset (myös afroamerikkalaiset)

Valkoisen rodun hiuslaatu on monimuotoisin. Pohjoismainen hius on selvästi läpimitaltaan ohuempi, väriltään vaaleampi ja herkemmät käsittelyille kuin esimerkiksi keski-eurooppalainen hius. Suora valkoinen hius pitää sisällää vain 6-8 pintakerroksen kerrosta, ja voi vaihdella kiharasta lainekkaaseen sekä suoraan. Väri voi olla myös kaikkea vaaleasta mustaan. Hiusfollikelien määrä on vaihteleva, ja se korreloikin hiustenvärin kanssa( vrt. punahiuksiset 80 000 hiusta ja vaaleat 150 000 hiusta)

Keltaisen eli mongoloidisen rodun hius on suora, vahva, paksu sekä vastustuskykyinen. Läpileikkaus muoto pyöreä ja pintakerros on huomattavan paksu ja ydin suuri. Pigmentit ovat suuria ja kasautuneet hajanaisiin ryhmiin kuitukerroksessa. Hiusten tiheys on kuitenkin eurooppalaisia harvempi, vaikka hius on merkittävästi paksumpi. Mongoloidinen hiuslaatu kasvaa kaikista roduista nopeiten.

Negroloidinen hiuslaatu on ohuempi kuin mongoloidinen, mutta sen sijaan se on tiukan kierteinen, spiraalimainen kihara. Läpileikkaus on elliptinen tai jopa nauhamaisen litteä. Paksuus on muotonsa vuoksi vaihteleva, sillä litteän hiuksen läpimitta riippuu sitä miten se mitataan (paksuin kohta 6-8kerrosta ja ohuin 1-2 kerrosta). Tästä syystä vetolujuus on huonompi ja helpommin murtuvampi kuin esimerkiksi kaukasialaisen. Tiheys on samankaltainen tai hieman harvemmin kuin eurooppalaisella hiustyypillä ja se kasvaa kaikista hitaiten. Hius on erittäin kuiva, suomukerros helposti huokoistuva ja kuitukerros on haurasrakenteinen ja halkeileva. Hius ei siis kestä kemiallisia käsittelyitä eikä mekaanista rasitusta. Hius näyttää kiiltävältä karvatupin erittäessä runsaasti talia, joka levittyy hiukseen tehden siitä vesipakoisen.

Hiuksen elinkaari 

 Hiusten kasvussa on kolme vaihetta, joiden aikana hius syntyy, kasvaa, lopettaa kasvunsa ja lopulta irtoaa.

Kasvuvaihe kestää keskimäärin 2-6-vuotta, mutta ihmisen ikääntyessä se lyhenee. Solut jakaantuvat ja työntävät keratinisoituvia soluja ylöspäin karvatupessa. Uusi hius kasvaa n. yhden senttimetrin kuukaudessa, ja nuorilla hius voikin kasvaa yli metrin mittaiseksi. Normaalisti 85-90 prosenttia hiuksista on kasvuvaiheessa.

Siirtmävaihe kestää parisen viikkoa, jona aikana hiusten solut lopettevat jakaantumisen ja näin ollen kasvu loppuu.  Karvatuppi supistuu, ja hius irtaantuu sille tärkeistä verisuonista ja ravinnonlähteistä. Hius ei kuitenkaan vielä irtoa ilman mekaanista rasitusta. N. prosentin verran hiuksia on siirtymävaiheessa.

Lepovaihe kestää jopa kahdesta neljään kuukautta, ja se aikana hius irtoaa hiuspohjasta. Lepovaiheen loppupuolella hiusnysty kehittää uuden hiuksen ja näin alkaa uusi kasvuvaihe. Lepovaiheessa on noin 10-15 prosenttia hiuksista.

Hiuslaadun määrittely ja hiusten paksuuden määrittely: mitä asioita huomioit ja selvität asiakkaan hiuksista? 

Hiuslaatu on hiusten eri ominaisuuksien summa. Käsiteltävyydestä tulee saada selville hiuksen kampautuvuus, pesuväli, käsittelyt, tuotteet ja välineet, vaikeudet hoidossa, toive ominaisuudet.  Hiuslaatu määritellään havainnoinden hiusten pinnan kuntoa, laatua ja rakenteellisia ominaisuuksia. Havainnoidaan onjo hius kihara, taipuisa vai kenties suora, onko hius jäntevä vai veltto, onko hiuksen pinta liukas vai karkea, hiuksen paksuus, hiusmassan määrä, hiuksen pituus ja kunto.